Koulutusmateriaalin perinteinen muoto — diasarja, video, lukulista — tekee käyttäjästä vastaanottajan. Sisältö kulkee materiaalista käyttäjälle, ja oppiminen jää pitkälti oman aktiivisuuden varaan.
Tilallinen kokemus muuttaa tätä. Kun käyttäjä toimii ympäristössä — liikkuu, havainnoi, tekee valintoja — opittava asia saa kontekstin. Ohjeet, varoitukset ja tehtävät eivät ole abstrakteja lauseita, vaan asioita, jotka tapahtuvat tilassa.
Situated learning -ajattelu korostaa kontekstin merkitystä: oppiminen ei tapahdu tyhjiössä, vaan suhteessa tilanteeseen, jossa taitoa myöhemmin käytetään.
Käytännössä: turvallisuuskoulutuksessa käyttäjä voi harjoitella tilanteiden tunnistamista ympäristössä, joka muistuttaa omaa työpaikkaa. Perehdytyksessä käyttäjä voi tutustua tiloihin ja toimintatapoihin ennen ensimmäistä päivää. Työnopastuksessa käyttäjä voi testata oikeita toimintatapoja ilman todellisen tilanteen riskejä.
Cyravo on Calestan toteuttama esimerkki tästä lähestymistavasta. Alustassa käyttäjä toimii interaktiivisessa 3D-ympäristössä: liikkuu, tunnistaa tilanteita ja vastaa tehtäviin. Suoritukset tallentuvat ja eteneminen on mitattavissa.
Olennaista ei ole pelkästään tekniikka, vaan sisällön suunnittelu: mitkä tilanteet ovat koulutettavan asian kannalta merkityksellisimmät, ja miten ne rakennetaan niin, että käyttäjä toimii — ei pelkästään katsele.